Tapahtui tänään bussissa

10/26/2016



Mulla oli tälle päivälle suunniteltu ihan toisenlainen postaus, mutta inspiraation iskiessä siihen kuuluu tarttua, eiks niin? Ja inspiraation tähän kirjoitukseen sain aamulla erittäin odottamattomalta taholta.



Jouduin tänään nousemaan tavallista aikaisemmin ehtiäkseni autokoulun syventävän vaiheen ajotunnille. Unenpöpperössä hoidin aamutoimet ja vedin puurot namaan sellaisella sopivan ripeällä puoli-kiireellä eikä aikaa silti jäänyt edes hiusten harjaamiseen. "No ihan sama, laitan ne äkkiä ponnarille bussissa" mietin kiirehtiessäni puolijuoksua bussipysäkille. Oli just sellainen mun inhokkiaamu, kylmää ja aivan saakelin pimeää. Tuntui ettei edes kaksi kuppia aamukahvia saanut mua kunnolla liikkeelle.

Bussi oli melkein täynnä, kuten usein aamuisin, joten kömmin vaan lähimmälle tyhjälle paikalle arviolta saman ikäisen tytön viereen. Aloin juuri kaivaa puhelinta ja kuulokkeita taskusta kun vieressäni istuva tyttö kääntyikin yhtäkkiä katsomaan mua ja sanoi: "Sulla on aivan ihanat hiukset! Sopii sulle tosi hyvin." Ensin iski suomalainen perusreaktio: ai häh, mullako, oikeesti? Kehu kuitenkin piristi ihan aidosti ja kiitin tyttöä ihanasta kommentista. Hän sanoi, että oikeasti tykkää jutella tuntemattomien kanssa, ongelma vaan on se, että yleensä kukaan ei tykkää jutella takaisin. Minä sen sijaan kuulemma vaikutin tosi pirteältä ja positiiviselta. Istuimme vierekkäin ehkä kymmenen minuuttia, juttelimme vuodenajoista ja vähän muustakin ennen kuin hänen pysäkkinsä tuli ja hän hyppäsi pois bussista. Hymyilin koko matkan omalle pysäkilleni.



Asia jonka olen oppinut elämästä: saat itse takaisin juuri sitä mitä annat muille. Jos näytät itse kaikille myrtsiä naamaa, todennäköisesti kovin moni ei jaksa hymyillä sulle. Jos positiivisemman elämän, niin elä sitten positiivisemmin. Moikkaa koulun siivoojaa, avaa ovi vanhukselle tai kehu tuntematonta. Ihan mitä vaan. Kyllä se niin vaan on, että kun alat itse levittää hyvää mieltä muille, saat sitä aivan varmasti myös takaisin.



// I had a whole another post planned for today but after what happened in the morning today, I felt inspired to write this. Here's what happened:

It was a typical Finnish autumn morning. Super cold and too dark to see a thing. I had to wake up extra early because of a post-driver's test driving lesson (yup we have those in Finland) so I was already more tired than usual. Even two cups of coffee couldn't properly wake me up. I ate in a hurry, left my messy hair as it was and basically ran to catch the bus.

The bus was full as usual, so I just crawled to the nearest empty seat next to a stranger roughly the same age as me. I had just started looking for my phone and headphones when this stranger turned to me and said: "You have suvh lovely hair! Suits you so well." My first thought (typical Finnish): what, is she joking? Her compliment actually made me really surprised in a good way, so I thanked her for the lovely comment. She said to me that she likes to talk to strangers but the problem here is, nobody wants to talk back. I hear you, sister. She said that I seemed like such a nice and positive person.

We sat next to each other for not more than 10 minutes before she had to hop down from the bus. I smiled all the way to my own stop.

Because, you know, something that I have learned in life is that you really do get what you give away. Give a grumpy face and you're bound to get those back. But open the door to an old lady, say hi to the cleaner at your school or give compliments to strangers: those are the things that give back. Try and you'll see. Trust me on this one.

4 comments:

  1. Sun tekstejä lukiessa tulee aina hymy huulille! ♥

    ReplyDelete
  2. Ihana postaus kaikin puolin, sai hymyilemään. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se tässä just oli ideanakin, ihana kuulla! :-) <3

      Delete

Proudly designed by Mlekoshi playground